Mitä taloudellisia tukitoimia on mahdollisuus saada?
Hoitotukikorvauksen tarkoituksena on tukea vahingonkärsineen selviytymistä kotona ja korvata kotihoidon ajalta aiheutuvia lisäkustannuksia. Vakiintuneen korvauskäytännön mukaan hoitotukea voidaan maksaa, jos potilasvahingosta aiheutuu säännöllistä tai lähes säännöllistä hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarvetta joissakin jokapäiväisissä toimissa. Hoitotukea voidaan maksaa myös, mikäli potilasvahingosta aiheutuu toistuvasti ylimääräisiä kustannuksia.
Omaiset hoitavat usein vaikeavammaista lasta, jolloin kunta voi maksaa hoitajalle omaishoidon tukea. Lisäksi kunta voi järjestää hoidon tukemiseksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoitajana voi toimia muukin henkilö kuin hoidettavan omainen.
Potilasvakuutuksesta ei makseta korvauksia lapsen sairastamasta perussairaudesta ts. siitä sairaudesta, jota on lähdetty hoitamaan. Ne kulut ja haitat, jotka hoidoista olisi perheelle ja lapselle joka tapauksessa aiheutuneet, jäävät heidän omalle vastuulleen.
Myös myöhemmin ilmenevät ja potilasvahinkoon liittymättömät sairaudet eivät kuulu potilasvakuutuksesta korvattaviksi.
Asunnonmuutostöistä kannattaa olla yhteydessä oman kunnan vammaispalveluun. Vammaispalvelu voi järjestää ja käynnistää muutostyöt ja laskuttaa niistä Potilasvakuutuskeskusta.
Potilasvakuutuskeskuksen on ilmoitettava lapselle maksettavasta vakuutuskorvauksesta lapsen kotipaikan maistraattiin, jos lapselle korvataan muuta kuin hoidon kustannuksia tai varallisuuden menetystä. Kun lapsi saa ns. aineettomia vahingonkorvauksia (tilapäinen haitta, pysyvä haitta ja pysyvä kosmeettinen haitta), menee tästä tieto lapsen kotipaikan maistraattiin ja lapsen huoltajien on neuvoteltava maistraatin kanssa siitä, miten rahoja voidaan lapsen hyväksi käyttää.