Usein kysyttyjä kysymyksiä palovammoista ja niiden jälkihoidosta

Palovammojen hoitoon ja jälkioireisiin liittyy monenlaisia huomioitavia asioita arven rasvauksesta ja auringon otosta painevaatteiden käyttöön. Jorvin palovammaosaston toimintateraoeutti Salla ja sairaanhoitaja Piia kokosivat useimmiten kysyttäjä asioita vastauksineen alle. 

Milloin saa mennä saunaan, uimaan ja liikkua normaalisti?
Kun kaikki haavat on kiinni ja liikkuminen tuntuu hyvältä eikä rasita liikaa. Uusi iho voi olla herkkää lämmölle, huomioi tämä saunomisen aloittamisessa ja muista hyvä pesu ja rasvaus saunan ja uimisen jälkeen.

Saako arpia pestä?
Kyllä. Mielellään kerran päivässä, varsinkin paksumpia voiteita käyttäessä.

Miten usein arpia tulee rasvata ja millä rasvalla?
Noin 2-4 kertaa päivässä. Aluksi paksummalla voiteella (esim. punainen Bepanthen tai Carbalan) ja jatkossa voi vaihtaa ohuempaan perusvoiteeseen (esim. Ceralan, Aqualan L).

Miten pitkään rasvausta jatketaan?
Vähintään useamman kuukauden ajan, tai kunnes iho on vahvistunut eikä enää kuivu ja kutise.

Onko kutina normaalia?
Kyllä. Kutina liittyy läheisesti palovamman paranemisprosessiin. Paraneva iho on ohut ja kuivuu herkästi, joten kutina on hyvin tavallista. Ensisijainen hoito palovammakutinaan on ihon rasvaus. Mikäli kutina rasvauksesta huolimatta on sietämätöntä, ole yhteydessä lääkäriin mahdollista kutinan lääkkeellistä hoitoa varten.

Pitääkö arpia suojata auringolta? Miten?
Kyllä pitää. Vähintään korkeakertoimisella (SPF 50) aurinkosuojavoiteella. Mikäli suorassa auringonpaisteessa joutuu olemaan pidempiaikaisesti, tulee arpialueet suojata myös vaatetuksella vähintään puolen vuoden ajan tai niin kauan kuin arpialueilla on punoitusta.

Kestävätkö arvet hierontaa?
Kyllä. Hieronta rasvauksen yhteydessä on suositeltavaa rasvan imeyttämiseksi ja mahdollisten arpikiinnikkeiden ja kiristysten ehkäisemiseksi.

Miten arpi muuttuu lapsen kasvaessa?
Arpi ei kasva ja veny samaa tahtia muun kehon ja ihon kanssa. Näin ollen arpi jää ulkonäöllisesti suhteessa pienemmäksi, mutta voi alkaa kiristää. Jos kiristys vaikuttaa nivelten liikkeisiin, ole yhteydessä lääkäriin.

Mitä, jos arpi muuttuu punaiseksi ja ärtyneeksi?
Pese tai rasvaa ahkerammin, hoida kuivaa ihoa. Jos tilanne ei muutu tai tulee haavoja, ole yhteydessä lääkäriin.

Mitä jos tulee haava?
Suojaa haava haavanhoitotuotteella ja ole yhteydessä lääkäriin.

Kuinka pitkään painevaatteita tulee käyttää? Voiko välilläö pitää taukoa käytöstä?
Painevaatteita käytetään useimmiten 6 kuukautta – 2 vuotta, tai kunnes arvet ovat vaaleita ja pehmeitä. Tehokkain tulos saadaan käyttämällä painevaatteita säännöllisesti ympäri vuorokauden, pois lukien päivittäinen suihku ja rasvaukset. Mikäli ihorikkoja ilmenee, tulee painevaatteista pitää taukoa.

Saako matkustaa?
Kyllä, mutta matkustamista ei suositella, mikäli on laajoja arpialueita. Huomioi matkoilla hygienia-asiat, haavanhoidot, rasvaukset, auringoltasuojaus ja mahdollisten arpihoitojen toteuttaminen.

Mitkä ovat arven liikakasvun oireita?
Arpi voi olla koholla ihosta, kova, joustamaton, kirkkaanpunainen, kutiseva tai kipeä. Jos kohoilevaa, kovaa tai kiristävää arpea ilmenee, ole yhteydessä lääkäriin tai toimintaterapeuttiin.

Mille alueelle kehittyy helpommin arpia?
Leuan alueelle, rintakehälle, hartianseutuun, korviin sekä yläselkään. Riski arpikasvulle kaikkialla kehossa kasvaa, mikäli haavojen paraneminen kestää yli kolme viikkoa. Liikakasvuinen arpi voi alkaa kehittyä vasta muutamien viikkojen tai kuukausien päästä haavan paranemisesta.

Voiko ja pitääkö ihoa rasvata, jos käyttää arvenhoitolevyjä ja/tai painevaatteita?
Kyllä pitää. Arvenhoitolevyt ja painevaatteet puetaan kuitenkin vasta kun rasva on imeytynyt ihoon. Kiireessä ylimääräiset rasvat voi painella pois pyyhkeellä tai paperilla ennen arvenhoitolevyjen asetusta ja painevaatteiden pukemista.

Vastaukset: TT Salla Lempiäinen, sh Pia Tiimo, Tarkastaja EL Heli Kavola