Liikennevahinko

Lasten ja nuorten liikennevahingot

Liikenteessä sattuneet tapaturmat yleistyvät lapsilla siinä vaiheessa, kun he alkavat liikkua itsenäisesti kodin ulkopuolella. Teini-iässä liikennetapaturmat ovat yleisin syy tapaturmaiseen vammautumiseen tai kuolemaan. Vuosittain liikenteessä loukkaantuu noin 500 alle 15 -vuotiasta. Vastaavasti 15-17 -vuotiaita liikenteessä loukkaantuu kolminkertainen määrä.

Lapsen tai nuoren loukkaantuminen tai vammautuminen koskettaa aina koko perhettä. Usein vammautuminen johtaa koko perheen uudelle elämänpolulle ja perhe joutuu kohtaamaan suuren määrän ammattilaisia. Toisinaan korvausvastuut selviävät helposti jo kolaripaikalla, mutta toisinaan onnettomuuden syytä ja vastuutahoa selvitetään pitkään.

Liikennevahinko koskettaa usein läheisesti isompaa joukkoa. Saattaa olla, että onnettomuudessa on mukana perheenjärseniä tai ystäviä ja loukkaantuneita tai jopa kuolleita on useampia. Myös tapahtuneen silminnäkijöinä voi olla läheisiä. Onkin tärkeää selvittää tapahtunut sitä koskettaneiden ihmisten kanssa. Esimerkiksi Kriisikeskus tai sairaalan henkilöstö voivat tarjota tukea akuutissa kriisivaiheessa.

TATU ry järjestää liikenteessä vammautuneiden lasten perheille kurssitoimintaa, vertaistukitapaamisia, vertaistukiryhmiä verkossa sekä ohjaa koulutettuja vertaistukihenkilöitä perheen tueksi. Vertaistuen kautta niin vammautunut lapsi tai nuori kuin vanhemmat sekä sisarukset voivat saada näkökulmaa perheen tilanteeseen, vinkkejä arjesta selviytymiseen sekä tunnetasolla kohdata ihmisiä, jotka ymmärtävät kokemuksen.

Perustietoa liikennevahingon korvaamisesta

Liikennevakuutuslain mukaan liikenteeseen käytettävillä moottoriajoneuvoilla ja perävaunuilla on oltava liikennevakuutus. Näin on lailla varmistettu, että onnettomuuden sattuessa jokaisella ajoneuvolla on vakuutus, joka korvaa henkilövahingot ja syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Neuvoa ja ohjeita vakuutusasioista voi kysyä korvaavasta vakuutusyhtiöstä tai Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINESTÄ.

Vahinkoilmoitus ja korvauskäsittely vakuutusyhtiössä. Liikennevahingon korvauskäsittely alkaa, kun vahingosta toimitetaan vahinkoilmoitus siihen vakuutusyhtiöön, joka on vakuuttanut vahingon aiheuttaneen moottoriajoneuvon. Liikennevahingossa loukkaantuneen lapsen vanhemmat voivat täyttää vahinkoilmoituksen ja korvaushakemuksen sekä lähettää ne vakuutusyhtiöön. Jos syyllisyyskysymys on epäselvä, kunkin osallisen kannattaa toimittaa vahinkoilmoitus omaan liikennevakuutusyhtiöönsä. Jos henkilövahingon aiheuttanut ajoneuvo on jäänyt tuntemattomaksi, on vahinkoilmoitus osoitettava Liikennevakuutuskeskukselle.

Korvauskäsittelyn yhteydessä hankitaan mm. vahingoittunutta koskevia potilasasiakirjoja, joiden pohjalta määritetään korvaukset henkilövahingoista. Kulukorvausten maksaminen edellyttää tositteiden ja maksukuittien toimittamista vakuutusyhtiöön. Korvauksenhakijalla on aina oikeus saada kirjallinen päätös, johon liitetään ohjeet muutoksenhakukäytännöistä.

Mitä korvataan? Liikennevakuutuslain mukaan henkilövahingot korvataan vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti.

Vahingonkorvauslain mukaan henkilövahingon kohteeksi joutuneella on oikeus saada korvausta

tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista
tulojen tai elatuksen menetyksestä (ansionmenetyskorvaus)
kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta
henkilövahingoista aiheutuneista muista tarpeellisista kuluista (hoitotuki ja vaatelisä sekä kohonneet kodinhoitokustannukset)
pysyvästä haitasta
pysyvästä kosmeettisesta haitasta

Sairaanhoitokustannusten osalta liikennevakuutuslakia muutettiin 1.1.2005 ottamalla käyttöön ns täyskustannusvastuun periaate. Sen mukaan tarpeellisesta sairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset korvataan kunnalle kokonaan kuntalaskutuksen mukaisten hoidon tuottamiskustannusten pohjalta. Tarpeelliset hoitokustannukset korvataan, kun hoitoa antava terveydenhuollon ammattihenkilö tai yksikkö on pyytänyt ja saanut vakuutusyhtiöstä maksusitoumuksen hoidon korvaamisesta. Maksusitoumusta ei kuitenkaan tarvitse pyytää kiireelliseen sairaanhoitoon. Vakuutuslaitoksella on oikeus ohjata potilas maksusitoumuksella valitsemaansa jatkohoito- tai kuntoutuspaikkaan.

Kivun ja säryn, tilapäisen haitan korvaus, hoitotuki sekä vaatelisä käsitellään lääkärinlausunnon perusteella, erillistä hakemusta ei tarvita.

Liikennevakuutuslain perusteella korvattava hoitotuki määritellään vamman laadun ja siitä aiheutuneen avun tarpeen mukaan. Vuoden 2004 jälkeen sattuneissa vahingoissa hoitotuen luokkia on kolme. Korkeimpaan hoitotukeen ovat oikeutettuja henkilöt, jotka ovat päivittäisissä toiminnoissa täysin riippuvaisia toisen henkilön avusta.

Jos proteesin, apuvälineen, siteen tai sidoksen käyttämisestä aiheutuu vaatteiden erityistä kulumista, korvauksena voidaan suorittaa vaatelisää.

Kun liikennevahingossa vammautuu lapsi tai nuori, joka ei ole vielä työelämässä, ansionmenetyskorvausta maksetaan vasta siitä lähtien, kun vahingonkärsinyt olisi todennäköisesti valmistunut ammattiinsa. Vuosityöansio määritellään nykyisin sen ammatin perusteella, johon hän todennäköisesti olisi kouluttautunut ilman liikennevahinkoa.

Korvauskäytännössä nojaudutaan pitkälti oikeuskäytäntöihin sekä liikennevahinkolautakunnan suosituksiin. Liikennevahinkolautakunnan normit ja ohjeet sekä soveltamissuositukset ovat nähtävillä Liikennevahinkolautakunnan kotisivuilla.

Vanhemmat mukana sairaalassa

Vanhempien ollessa sairaalassa lapsen kanssa, he joutuvat usein olemaan poissa ansiotyöstä. Liikennevakuutuslain perusteella vanhemmilla on mahdollisuus hakea vakuutusyhtiöstä korvausta sellaisista tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, jotka aiheutuvat osallistumisesta vammautuneen hoitamiseen (esim. kodin ja sairaalan välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset).

Vanhemmat hakevat korvausta vakuutusyhtiöstä vapaamuotoisella hakemuksella. Hoidon tai kuntoutuksen kannalta tarpeellisten kulujen korvattavuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Korvausarvioinnissa otetaan huomioon vamman laatu ja vaikeusaste sekä vahingonkärsineen ikä.

Kuntoutussuunnitelma ja kuntoutuksen järjestyminen

Vakuutusyhtiö korvaa kuntoutuslain perusteella sairaalavaiheen jälkeen tarvittavan lääkinnällisen kuntoutuksen (mm. terapiat, laitoskuntoutus sekä sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit). Korvausarvioinnissa lähtökohtana käytetään terveydenhuollon yksikön laatimaa kuntoutussuunnitelmaa. Maksusitoumukset kuntoutukseen on usein tarkoituksenmukaista määritellä voimassa olevan kuntoutussuunnitelman kanssa samalle ajanjaksolle.

Kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelma on määrätyksi ajanjaksoksi tehty asiakirja, jonka tarkoituksena on helpottaa kuntoutujalapsen/nuoren asioiden kokonaisuuden hahmottamista. Se voidaan tehdä hoidosta vastaavan tahon toimesta yhteistyössä perheen, kuntoutujalapsen/nuoren, lääkärin ja erityistyöntekijöiden kanssa. Kuntoutussuunnitelmaa arvioidaan, tarkastetaan ja muutetaan tarpeen mukaan esim. poliklinikkakäyntien yhteydessä.

Vakuutusyhtiö arvioi kuntoutussuunnitelman pohjalta tarvittavien kuntoutuspalveluiden korvattavuuden ja laatii arvioinnin pohjalta tarvittavat maksusitoumukset ja korvauspäätökset. Kuntoutussuunnitelman tarkistaminen kuuluu kuntoutussuunnitelman laatijan vastuulle eli hoidon ja kuntoutuksen seurannasta vastaavan julkisen terveydenhuollon yksikön vastuulle.

Millaisia terapioita kuntoutukseen voi sisältyä? Liikennevakuutuksen kuntoutuslakien perusteella korvataan toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi lääketieteellisesti arvioiden aiheellisena pidettävät avo- ja laitoskuntoutusjaksot. Arvioinnin pohjana käytetään hoidon ja kuntoutuksen seurannasta vastaavan tahon laatimaa kuntoutussuunnitelmaa.

Avokuntoutuksena voidaan korvata esimerkiksi fysio- ja toimintaterapiaa, puheterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Lisäksi aivo- ja liikuntavammaiset voivat tarvita esimerkiksi ratsastus-, musiikki- tai taideterapiaa. Hoidon ja terapian antajana tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilö. Terapiasta tulee toimittaa aina kirjallinen kuntoutuspalaute vakuutusyhtiöön.

Kuntoutuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen. Avokuntoutus (terapiat) toteutetaan yleensä yksityissektorilla ja aiheutuvat kustannukset korvataan terapeutin laskun mukaisesti. Vammautuneelle henkilölle korvataan kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset. Matkoilla tarkoitetaan kuntoutettavan matkoja kotoa kuntoutuslaitokseen (esimerkiksi avoterapiaan tai laitoskuntoutukseen), oppilaitokseen tai vastaavaan ja takaisin. Matkat korvataan edullisimman sellaisen kulkuneuvon perusteella, joka on lapsen toimintakyvyn kannalta mahdollinen. Mikäli julkisten kulkuneuvojen käyttö ei ole mahdollista, korvataan oman auton käytöstä aiheutuvat kustannukset tai taksikulut kuittien mukaisesti.

Liikennevakuutuksen kuntoutuslain perusteella korvataan sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle aiheutuneet kustannukset mukaan lukien hänen omaisensa tai hänestä tosiasiallisesti huolehtivan henkilön sopeutumisvalmennuksessa mukanaolosta aiheutuneet välttämättömät matka- ja asumiskustannukset sekä tällaisen henkilön ansionmenetys.

Apuvälineet ja hoitotarvikkeet

Liikennevakuutuksen kuntoutuslain perusteella vakuutusyhtiöt korvaavat apuvälineitä, joiden tarve johtuu korvattavasta vammasta.

Tavoitteena on apuvälineiden avulla vähentää tai poistaa toiminnanrajoitteista aiheutuvaa haittaa ja näin parantaa vammautuneen henkilön omatoimisuutta ja liikkumismahdollisuuksia sekä selviytymistä päivittäisestä elämästä. Itse apuvälineen lisäksi korvattavaksi tulevat niiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset.

Apuvälineen tarpeen arviointi, kokeilu ja sovitus tapahtuvat aina hoidon ja kuntoutuksen seurannasta vastaavan julkisen terveydenhuollon toimesta joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Arvioinnin perusteella apuvälinealan ammattihenkilö laatii vakuutusyhtiöön kirjallisen lausunnon / maksusitoumuspyynnön.

Hoitotarvikkeet. Vakuutusyhtiö korvaa liikennevakuutuslain perusteella myös kotona tarvittavat hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeiden järjestäminen kuuluu kotikunnan hoitotarvikejakelun tai kotisairaanhoiton vastuulle, joka voi laskuttaa annetut tarvikkeet jälkikäteen vakuutusyhtiöstä.

Apuvälineet autoon ja tukea auton hankintaan. Vammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain perusteella oikeus hakea kotikunnan sosiaalitoimelta korvausta auton hankkimisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Tukitoimi on määrärahasidonnainen. Edellytyksenä on, että vammainen henkilö tarvitsee autoa liikkumisessa vammansa tai sairautensa vuoksi. Myös lapsella voi olla oikeus vammaisuutensa perusteella auton hankinnasta aiheutuvaan korvaukseen. Lapsen vammaisuudesta johtuva tarve voi tulla esille, kun alunperin hankittu auto käy soveltumattomaksi päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavaan kuljetukseen.

Vakuutusyhtiö korvaa perheen autoon lapsen toimintakyvyn kannalta mahdollisesti tarvittavat, välttämättömät apuvälineet ja –laitteet sekä muutostyöt. Tällaisia korvattavia apuvälineitä voivat olla esimerkiksi kääntyvä erityisistuin, ilmastointilaite, pyörätuolin kiinnikkeet, pyörätuolin nostolaite tms.

Vakuutusyhtiön kautta avustusta tai lainaa auton hankintaan voi saada ainoastaan työssä käyvä henkilö.

Vaikeavammaista tai liikuntaesteistä lasta kuljettava voi anoa autolle pysäköintilupaa inva-pysäköintiä tai maksutonta mittaripysäköintiä varten. Pysäköintilupaa haetaan kotipaikkakunnan poliisilaitokselta.

Vapautus ajoneuvoveron perusveron osuudesta myönnetään hakemuksesta henkilölle, jolle on vammaisuuden perusteella myönnetty autoverolain mukainen autoveronpalautus tai liikkumisesteisen pysäköintitunnus. Hakemusta ei tarvita, jos ajoneuvorekisterissä on merkintä autoverolain 50 tai 51 § tarkoitetusta autoveron palautuksesta.

Autoverolain mukaan vammaisille henkilöille tai vammaisen lapsen perheelle voidaan palauttaa uuden tai käytetyn auton hintaan sisältyvä autovero joko kokonaan tai osittain. Autoverolaki antaa mahdollisuuden autoveron palautukseen myös käytetystä autosta, kun kyseessä on käytettynä maahantuotu ajoneuvo, joka rekisteröidään Suomessa ensimmäistä kertaa. Palautuksen suuruus vaihtelee vamman laadun ja vaikeusasteen mukaan. Myös palautuksen enimmäismäärät on määritelty.

Päivähoidossa tarvittavat apuvälineet. Liikennevakuutuksen kuntoutuslain perusteella vakuutusyhtiöt korvaavat apuvälineitä, joiden tarve johtuu korvattavasta vammasta. Tavoitteena on apuvälineiden avulla vähentää tai poistaa toiminnanrajoitteista aiheutuvaa haittaa ja näin parantaa vammautuneen henkilön omatoimisuutta ja liikkumismahdollisuuksia sekä selviytymistä päivittäisestä elämästä. Itse apuvälineen lisäksi korvattavaksi tulevat niiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kustannukset.

Tarvitaanko kouluun apuvälineitä ja kuka ne järjestää? Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet. (Perusopetuslaki)

Koulun käynnissä tarvittavat kiinteät apuvälineet (esim. kahvat, tukikaiteet, luiskat, erityispulpetit yms.) hankkii koulu ja muut ns. henkilökohtaiset apuvälineet lapsen apuvälineistä vastaavan apuvälineyksikön kautta liikennevakuutusyhtiön korvaamana.

Harrastustusvälineet. Liikennevahingossa vammautuneille ei lähtökohtaisesti korvata harrastus- ja kuntoiluvälineitä (esim. soutulaite, kuntopyörä). Monet vammautuneet tarvitsevat kuitenkin erityisiä heille soveltuvan liikunnan välineitä, joita ovat mm. peli- ja tanssipyörätuoli sekä hiihto-, laskettelu-, jääkelkat/pulkat ja tuet. Tällaisia erityisvälineitä on voitu korvata, koska ne poikkeavat tavanomaisista harrastus- ja kuntoiluvälineistä siinä suhteessa, että niiden tarve johtuu yksinomaan vamman aiheuttamista toiminnanrajoituksista.

Ennen soveltuvan liikunnan apuvälineen hankintaa ja harrastuksen alkuvaiheessa on suositeltavaa tutustua ensin esimerkiksi SOLIA-toimintaan, josta voi vuokrata liikunta- ja urheiluvälineitä. Erityisesti lapsille ja nuorille toimintavälineitä vuokraa myös Malikkeen toimintavälinevuokraamot.

Asunnonmuutostyöt

Liikennevakuutuksen kuntoutuslain perusteella vaikeasti vammaiselle henkilölle korvataan vakinaiseen asuntoon tarvittavista apuvälineistä ja laitteista sekä asunnon muutostöistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Muutostyötarpeen tulee johtua korvattavasta vammasta ja siitä aiheutuneista toimintakyvyn rajoitteista. Muutostöiden kustannusten korvaukseen on oikeus enintään kerran viidessä vuodessa, jollei erityisen painavia syitä ole aikaisemmin tehtäville muutostöille.

Tarvittavien muutostöiden arvioinnin tekee sairaanhoitopiirin kuntoutusohjaaja tai julkisen terveydenhuollon fysio- tai toimintaterapeutti. Vakuutusyhtiöön on toimitettava korvausarvioinnin pohjaksi terveydenhuollon ammattihenkilön lausunto toimintakyvystä ja tarvittavista muutostöistä, rakennusalan ammattihenkilön laatima työseloste ja kustannusarvio sekä mahdolliset rakennusurakoitsijoilta saadut tarjoukset.

Tukipalvelut kotiin

Kotiin tarvittavien avustuspalveluiden järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kotikunnan sosiaalitoimen vastuulle. Kunnan tarjoamien eri vaihtoehtojen selvittämiseksi yhteys sosiaalitoimeen tulee ottaa riittävän ajoissa. Sosiaalitoimessa arvioidaan palvelutarve ja laaditaan palvelusuunnitelma. Kotikunnalla on oikeus periä tarvittavien avustus- ja tukipalveluiden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset jälkikäteen vakuutusyhtiöstä.

Kuljetuspalvelu. Kunta järjestää vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja virkistymisen vuoksi, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän vammansa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä.

Henkilölle saa tarvitessaan myös saattajan. Työ- ja opiskelumatkojen lisäksi hän voi tehdä vähintään 18 matkaa kuukaudessa omassa tai lähikunnassa. Kuljetukset järjestetään pääosin taksilla; yhteiskuljetukset ja palvelulinjat ovat myös yleistymässä. Kuljetuksesta asiakas maksaa saman maksun kuin julkisessa liikenteessä. Lisää tietoa saa kunnan sosiaalivirastosta.

Palveluasuminen. Vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden selvittämiseksi tarvitaan kunnalta palveluasumispäätös sekä selvitys aiheutuneista kustannuksista. Liikennevahinkolautakunnan ohjeistuksen, vakiintuneen korvauskäytännön ja Vakuutusoikeuden oikeuskäytännön mukaisesti kuntoutuslain perusteella korvataan vaikeasti vammaiselle palveluasumisen lisäkustannuksista enintään ylimmän hoitotukiluokan kaksinkertainen määrä. Tämä osuus maksetaan palveluasumisen järjestäneelle kunnalle. Lisäksi maksetaan vammautuneelle itselleen mahdollisesta palveluasumisen piirin ulkopuolisesta avuntarpeesta liikennevakuutuksen hoitotukea.

Tulkkipalvelu. Liikennevakuutuksen kuntoutuslain perusteella tulkin käytöstä aiheutuvat kustannukset korvataan kohtuulliseen määrään saakka. Se, mitä voidaan pitää tarpeellisena ja kohtuullisena tulkkipalvelujen määränä, on ratkaistava erikseen kussakin yksittäistapauksessa.

Tietoa