Mikä on potilasvahinko?
Lapsi voi vammautua vakavasti terveydenhuollon toimenpiteiden yhteydessä. Pysyvä vaurio voi tulla esimerkiksi synnytykseen tai leikkaus- ja anestesiatoimenpiteeseen liittyvästä hapenpuutteesta. Vastaavasti lapsen vakavan sairauden diagnosointi ja hoito voi viivästyä, ja tämän vuoksi sairaus vaikeutuu. Hoitoon voi liittyä vakava infektio, josta tulee pysyviä, vaikeita seurauksia.
Terveyden- ja sairaanhoitoon liittyy aina riskejä, joiden toteutumista ei kaikissa tapauksissa voida välttää edes parhaalla mahdollisella hoidolla. Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus hoitaa korvauskäsittelyn.
Jos epäilet potilasvahinkoa ja tarvitset asiasta lisätietoa:
1) keskustele hoitavan lääkärin kanssa,
2) ota yhteys potilasasiamieheen
3) Potilasvakuutuskeskus ohjaa ja vastaa kysymyksiin.
Lisätietoa:
Tietoa eri potilasvahinkotyypeistä, Potilasvahinkokeskus
Korvausperusteet ja korvauksen hakeminen
Potilasvahinkolain perusteella ei korvata kaikkia terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä aiheutuvia seurauksia, vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet hoidosta. Aiheutuneen vahingon tulee olla syy-yhteydessä hoitoon. Toisin sanoen on todennäköisempää, että vahinko aiheutuu hoidosta tai sen puutteista, kuin haitallinen seuraus aiheutuu jostain muusta tekijästä kuten esimerkiksi lapsen synnynnäisestä sairaudesta tai hänen muusta perussairaudestaan.
Henkilövahingolla tarkoitetaan sairautta, vammaa tai muuta terveydentilan tilapäistä tai pysyvää heikentymistä taikka kuolemaa. Potilasvahinkolain tarkoittamia korvausperusteita ovat hoitovahingot, sairaanhoitolaitteen tai -välineen viasta aiheutuvat vahingot, infektiovahingot, tapaturmavahingot, palovahingot, lääkkeen toimittamisvahingot ja kohtuuttomat vahingot. Vahinkoilmoitus tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa vahingosta.
Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta löytyy selkeä ohjeistus, kuinka toimia, jos lapsellesi tai nuorelle on sattunut potilasvahinko.
Ensimmäisessä vaiheessa potilasvakuutuskeskus tutkii onko kyseessä potilasvahinko. Vahinkoilmoituksen käsittely etenee näin:
Jos kyseessä on korvattava potilasvahinko, käsittelyn toisessa vaiheessa käsitellään korvaukset. Lisätietoa löytyy Porilasvakuutuskeskusen sivuilta.
Potilasvahinkolautakunnasta voi hakea muutosta potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätöksiin.
Arki kotona
Mitä taloudellisia tukitoimia on mahdollisuus saada?
Hoitotukikorvauksen tarkoituksena on tukea vahingonkärsineen selviytymistä kotona ja korvata kotihoidon ajalta aiheutuvia lisäkustannuksia. Vakiintuneen korvauskäytännön mukaan hoitotukea voidaan maksaa, jos potilasvahingosta aiheutuu säännöllistä tai lähes säännöllistä hoidon, avun, valvonnan tai ohjauksen tarvetta joissakin jokapäiväisissä toimissa. Hoitotukea voidaan maksaa myös, mikäli potilasvahingosta aiheutuu toistuvasti ylimääräisiä kustannuksia.
Omaiset hoitavat usein vaikeavammaista lasta, jolloin kunta voi maksaa hoitajalle omaishoidon tukea. Lisäksi kunta voi järjestää hoidon tukemiseksi erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoitajana voi toimia muukin henkilö kuin hoidettavan omainen.
Potilasvakuutuksesta ei makseta korvauksia lapsen sairastamasta perussairaudesta ts. siitä sairaudesta, jota on lähdetty hoitamaan. Ne kulut ja haitat, jotka hoidoista olisi perheelle ja lapselle joka tapauksessa aiheutuneet, jäävät heidän omalle vastuulleen.
Myös myöhemmin ilmenevät ja potilasvahinkoon liittymättömät sairaudet eivät kuulu potilasvakuutuksesta korvattaviksi.
Asunnonmuutostöistä kannattaa olla yhteydessä oman kunnan vammaispalveluun. Vammaispalvelu voi järjestää ja käynnistää muutostyöt ja laskuttaa niistä Potilasvakuutuskeskusta.
Potilasvakuutuskeskuksen on ilmoitettava lapselle maksettavasta vakuutuskorvauksesta lapsen kotipaikan maistraattiin, jos lapselle korvataan muuta kuin hoidon kustannuksia tai varallisuuden menetystä. Kun lapsi saa ns. aineettomia vahingonkorvauksia (tilapäinen haitta, pysyvä haitta ja pysyvä kosmeettinen haitta), menee tästä tieto lapsen kotipaikan maistraattiin ja lapsen huoltajien on neuvoteltava maistraatin kanssa siitä, miten rahoja voidaan lapsen hyväksi käyttää.