Lasten palovammoista
Lasten tyypillisin palovamma on kuuman nesteen (tee, kahvi, keitto) aiheuttama pinnallinen palovamma. Hyvin kuuma neste ja/tai pitkä altistusaika voivat aiheuttaa syvän, leikkaushoitoa vaativan vamman.
Alle kouluikäisillä lapsilla toiseksi yleisin vammatyyppi on kontaktipalovamma. Juuri kävelemään opettelevat lapset ovat alttiita saamaan kämmenen kontaktipalovammoja ottaessaan tukea kuumasta uunin tai takan luukusta. Liekkipalovammojen osuus kasvaa yli 7-vuotiailla lapsilla. Tulitikkuleikit tai huolimattomuus kynttilöiden kanssa on tavallisin lasten liekkipalovamman syy. Lasten sähköpalovammat ovat harvinaisia ja useimmiten syynä ovat luvattomat seikkailut junan katolla tai sähkökaapeissa. Mopoiluikäisten kolarin seurauksena saatuja liekkipalovammoja hoidetaan Palovammaosastolla vuosittain.
Sairaalahoitoon joutuu vuosittain palovamman vuoksi n.1000 henkilöä, joista lähes puolet on lapsia.
Iholiiton sivuilta löytyy opas vaikeista palovammoista, josta löytyy tarkempaa tietoa mm. palovammojen hoidosta, kuntoutuksesta ja sosiaaliturvasta. Suomen Palovammayhdistys on Iholiiton alainen yhdistys ja se toimii palovamman kokeneiden ja heidän läheistensä hyväksi auttaen heitä arjessaan.
Lasten palovammojen hoitopolku
Päivystys on useimmin ensimmäinen paikka, johon palovammaonnettomuuden jälkeen mennään. Tämän jälkeen lapsen tai nuoren hoitopolku jatkuu vammojen hoidon vaatimuksen mukaan kotihoitoon, osastohoitoon tai tehohoitoon. Pääsääntöisesti alle 7 -vuotiaiden lasten tehohoitoa vaativia palovammoja hoidetaan HUSin Uuden lastensairaalassa ja yli 7 -vuotiaat hoidetaan Jorvin Palovammakeskuksessa. Lyhytaikaisesti voidaan lasten palovammoja hoitaa myös keskussairaalan teho-osastolla.
Alla olevassa kuviossa kuvataan palovammapotilaan hoitopolkua pääpiirteittäin. Vakavan palovamman hoito on pitkäaikainen ja siihen liittyy monia hoitokäyntejä eri ammattilaisten luona.
Vanhemmat mukana hoitoprosessissa
Vanhemmat voivat auttaa pienen lapsen paranemista olemalla hänen seurassaan mahdollisimman paljon. Tutut äänet, puhuminen ja laulaminen rauhoittavat lasta. Läheisyys ja syli luovat lapselle turvallisuutta. Lapsen ollessa sairaalahoidossa henkilökunnalta voi varmistaa miten lapsen voi ottaa syliin. Sidokset tai lastat eivät yleensä estä syliin ottamista.
Lapsen päivittäisen rutiinin säilyminen on tärkeää myös sairaalassa siinä määrin kuin se on mahdollista. Isommille lapsille on tärkeää olla rehellinen: kerrotaan mitä tehdään, milloin ja miksi, mikä aiheuttaa kipua ja mikä ei. Lapsen on tärkeä tietää, että hän voi luottaa vanhempiinsa. Vanhempien on hyvä sopia vierailuajoista hoitohenkilökunnan kanssa ja pitää kiinni näistä ajoista. Lapselle tulee kertoa milloin vanhempi lähtee ja milloin tulee takaisin seuraavan kerran. On hyvä, että lapsen sosiaaliset suhteet säilyvät. Osastolla voi vierailla myös sukulaisia ja ystäviä, mutta vierailuista kannattaa aina sopia hoitohenkilökunnan kanssa etukäteen.
Vanhempien tulee saada realistista tietoa vamman laadusta, ennusteesta ja hoitosuunnitelmasta. Hoitohenkilökunta ja lääkärit tulevat lapselle ja perheelle tutuiksi pitkän hoitojakson aikana. Tämä edellyttää luottamusta ja yhteistyötä hoitavan yksikön ja perheen välillä.
Lapsen vierellä olo on raskasta ja kuluttaa vanhempien voimavaroja. Väsymys ja uupuminen ovat monelle vanhemmalle tuttuja tunteita hoitojaksojen aikana. Vanhempien onkin tärkeää levätä, ulkoilla ja ruokailla säännöllisesti. Riittävä henkinen tuki läheisverkostojen, ammattiauttajien ja vertaistuen taholta auttavat vanhempia selviytymään.
Laaja palovamma on traumaattinen kokemus koko perheelle. Yhden perheenjäsenen loukkaantuminen vaikuttaa perhedynamiikkaan ja aiheuttaa monenlaista vaikeutta ja hankaluutta perheen arjessa. Vaikeatkin vanhempien mieltä askarruttavat asiat on hyvä ottaa puheeksi. Plastiikkakirurgi voi tarvittaessa konsultoida lastenpsykiatrian asiantuntijoita. Tapaaminen voidaan sopia vastaanottoajan yhteyteen tai hoitaa erillisellä ajanvarauksella.
Lapsen palovamma ja sen hoito on vanhemmille pitkäjänteinen ja henkisiäkin voimavaroja kuluttava prosessi. Poliklinikalla jaettavista palovammaoppaista vanhemmat saavat tietoa itse palovammasta, TATU ry:n ja Suomen palovammayhdistyksen järjestämästä toiminnasta sekä vertaistuesta.
Kuntoutus ja sosiaaliturva
Kuntoutus. Palovammapotilaat hyötyvät usein monenlaisesta kuntoutuksesta. Eri kuntoutuksen lajit tukevat toisiaan ja eri kuntoutusmuotojen tarkoituksena on parantaa palovamman kokeneen henkilön omatoimisuutta.
Lääkinnällisen kuntoutuksen muotoja ovat mm. toimintaterapia, fysioterapia, apuvälineet ja laitoskuntoutusjaksot. Pahoja palovammoja saanen henkilön kohdalla lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteet aloitetaan heti kun potilaan vointi sen sallii.
Apuvälineet ovat pahoja palovammoja saaneille henkilöille oleellinen osa kuntoutumista. Apuvälineiden tarpeen arvioi aina terveydenhuollon ammattilainen. Potilas saa tarvitsemansa apuvälineen tai maksusitoumuksen apuvälineeseen sieltä hoitolaitoksesta, jossa apuvälineen tarve on arvioitu, useimmiten sairaalasta tai omalta terveysasemalta.
Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet tulevat kysymykseen silloin kun palovamma aiheuttaa esteen palata entiseen työhön tai aiheuttaa nuorelle potilaalle vaikeuksia ammatin löytämisessä.
Sosiaalisen kuntoutuksen muotoja ovat mm. tukihenkilötoiminta ja erilaiset vertaistukiryhmät. Nämä kuntoutuksen muodot ovat palovammapotilaalle usein erittäin merkittäviä, varsinkin jos vamma aiheuttaa suuria muutoksia ulkonäössä. Sosiaalisella kuntoutuksella pyritään estämään palovamman kokeneen henkilön eristäytymistä ja syrjäytymistä.
Sosiaaliturva. Palovammapotilaan sosiaaliturvan kannalta oleellisinta on tilanne, jossa vamma on syntynyt. Esimerkiksi työssä tai liikenteessä aiheutuneiden palovammojen korvaukset maksetaan tapaturmavakuutus- tai liikennevakuutuslainsäädännön mukaisesti. Näissä tapauksissa ensisijainen potilaan sosiaaliturvasta huolehtiva taho on vakuutusyhtiö. Nämä ns. lakisääteiset vakuutukset ovat usein huomattavasti kattavampia kuin esimerkiksi matka- tai vapaa-ajanvakuutukset. Vamman aiheutumissyyn lisäksi palovammapotilaan saamiin korvauksiin vaikuttavat palovamman aiheuttama haitta-aste ja vammasta aiheutuva avuntarve.
Jos lapsi on palovamman johdosta sairaalahoidossa, perhe saa ensitietoa sosiaaliturvasta sairaalan sosiaalityöntekijältä. Neuvoa voi myös kysyä oman kotikunnan vammaispalvelujen sosiaalityöntekijältä, Kelan toimistosta tai vakuutusyhtiöltä. Lisäksi apua lastenhoitoon kotona voi pyytää kotikunnan Lapsiperheiden kotipalvelusta.
Psyykkinen tuki
Lapsen tapaturma vaikuttaa koko perheen elämään. Yhden perheenjäsenen sairastuminen tai vammautuminen muuttaa perhedynamiikkaa. Palovamma herättää ahdistusta, pelkoa, masennusta ja surua paitsi lapsessa itsessään myös vanhemmissa ja muissa sisaruksissa. Palovamma aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia perheen arkipäivän toiminnoissa. Eri-ikäiset lapset reagoivat eri tavalla tilanteeseen. Kipu ja traumaattinen kokemus aiheuttavat lapselle stressiä. Hän voi olla syrjään vetäytyvä, levoton, aggressiivinen tai kärsiä univaikeuksista. Sairaalahoidon aikana sopeutumisprosessia vaikeuttavat ero vanhemmista, kipua ja kärsimystä tuottavat hoitotoimenpiteet sekä alati vaihtuvat hoitotiimin jäsenet lapsen ympärillä. Oman haasteensa vammaan sopeutumiselle tuovat mahdolliset muutokset kehonkuvassa ja toimintakyvyssä. Alussa vanhemmilla on huoli ja pelko vamman vakavuudesta sekä lapsen selviytymisestä. Miten vamma vaikuttaa lapsen tulevaan elämään ja jääkö lapselle pysyviä arpia tai toimintakyvyn rajoituksia? Vanhempia surettavat lapsen kärsimykset hoitojen aikana sekä avuttomuus tyydyttää lapsen kaikkia tarpeita ja toiveita riittävästi. Vanhemmat surevat myös omaa osallisuuttaan tapahtumaan ja saattavat kokea syyllisyyttä tapahtuneesta. On tärkeää, että tapahtumaa käydään läpi sekä vanhempien että lapsen kanssa. Monet kysymykset nousevat vanhempien ajatuksiin lapsen tapaturman myötä: Mitä palovamma merkitsee lapselle? Miten lapsi selviää? Miten eri hoidot toteutetaan? Tiedon vastaanottamiseen ja sen käsittelemiseen vaikuttavat vanhempien oma huoli ja suru lapsen selviytymisestä. Arjen sujuminen kotona ja sisarusten riittävä huomiointi verottavat vanhempien henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Perheen tukemisessa huomioidaan lapsen, vanhempien ja sisarusten tukeminen yhdessä ja erikseen. Vanhempien tulee käydä tapaturma läpi lapsen kanssa niin usein kun lapsi ottaa asian esille. Lapselle tapahtumien kulku voi olla hämärä, joten on tärkeää, että lapsi saa oikeat muistikuvat tapahtuneesta. Moniammatilliseen palovammahoitoon kuuluu myös lasten- tai nuorisopsykiatrian palvelut. Aluksi psykiatrinen sairaanhoitaja keskustelee perheen kanssa ja kartoittaa perheen tuen tarvetta sekä auttaa jäsentämään uutta elämäntilannetta. Perhe saa tukea kriisitilanteensa. Tätä tukimuotoa ei kannata sekoittaa psykiatriseen hoitoon, vaan se voi auttaa perhettä hankalien tilanteiden yli. Kotiutumisvaiheessa arki voi ”iskeä” vastaan ja tilanteet voivat tuntua raskailta. Psyykkinen tuki voi jatkua sairaalahoidon jälkeen kotipaikkakunnalla tarpeen mukaan. Tukea voi saada tarvittaessa jälkikäteenkin elämäntilanteen muuttuessa. Apua voi näihin tilanteisiin pyytää esimerkiksi Palovammakeskuksen palovammapoliklinikan kautta. Ammattilaisten tarjoaman tiedon ja tuen lisäksi vertaisten kanssa jaetut kokemukset ja heiltä saatu tuki ja arjen vinkit on arvokasta. Katso vertaistuesta lisää täältä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä palovammoista ja niiden jälkihoidosta
Palovammojen hoitoon ja jälkioireisiin liittyy monenlaisia huomioitavia asioita arven rasvauksesta ja auringon otosta painevaatteiden käyttöön. Jorvin palovammaosaston toimintateraoeutti Salla ja sairaanhoitaja Piia kokosivat useimmiten kysyttäjä asioita vastauksineen alle.
Milloin saa mennä saunaan, uimaan ja liikkua normaalisti?
Kun kaikki haavat on kiinni ja liikkuminen tuntuu hyvältä eikä rasita liikaa. Uusi iho voi olla herkkää lämmölle, huomioi tämä saunomisen aloittamisessa ja muista hyvä pesu ja rasvaus saunan ja uimisen jälkeen.
Saako arpia pestä?
Kyllä. Mielellään kerran päivässä, varsinkin paksumpia voiteita käyttäessä.
Miten usein arpia tulee rasvata ja millä rasvalla?
Noin 2-4 kertaa päivässä. Aluksi paksummalla voiteella (esim. punainen Bepanthen tai Carbalan) ja jatkossa voi vaihtaa ohuempaan perusvoiteeseen (esim. Ceralan, Aqualan L).
Miten pitkään rasvausta jatketaan?
Vähintään useamman kuukauden ajan, tai kunnes iho on vahvistunut eikä enää kuivu ja kutise.
Onko kutina normaalia?
Kyllä. Kutina liittyy läheisesti palovamman paranemisprosessiin. Paraneva iho on ohut ja kuivuu herkästi, joten kutina on hyvin tavallista. Ensisijainen hoito palovammakutinaan on ihon rasvaus. Mikäli kutina rasvauksesta huolimatta on sietämätöntä, ole yhteydessä lääkäriin mahdollista kutinan lääkkeellistä hoitoa varten.
Pitääkö arpia suojata auringolta? Miten?
Kyllä pitää. Vähintään korkeakertoimisella (SPF 50) aurinkosuojavoiteella. Mikäli suorassa auringonpaisteessa joutuu olemaan pidempiaikaisesti, tulee arpialueet suojata myös vaatetuksella vähintään puolen vuoden ajan tai niin kauan kuin arpialueilla on punoitusta.
Kestävätkö arvet hierontaa?
Kyllä. Hieronta rasvauksen yhteydessä on suositeltavaa rasvan imeyttämiseksi ja mahdollisten arpikiinnikkeiden ja kiristysten ehkäisemiseksi.
Miten arpi muuttuu lapsen kasvaessa?
Arpi ei kasva ja veny samaa tahtia muun kehon ja ihon kanssa. Näin ollen arpi jää ulkonäöllisesti suhteessa pienemmäksi, mutta voi alkaa kiristää. Jos kiristys vaikuttaa nivelten liikkeisiin, ole yhteydessä lääkäriin.
Mitä, jos arpi muuttuu punaiseksi ja ärtyneeksi?
Pese tai rasvaa ahkerammin, hoida kuivaa ihoa. Jos tilanne ei muutu tai tulee haavoja, ole yhteydessä lääkäriin.
Mitä jos tulee haava?
Suojaa haava haavanhoitotuotteella ja ole yhteydessä lääkäriin.
Kuinka pitkään painevaatteita tulee käyttää? Voiko välilläö pitää taukoa käytöstä?
Painevaatteita käytetään useimmiten 6 kuukautta – 2 vuotta, tai kunnes arvet ovat vaaleita ja pehmeitä. Tehokkain tulos saadaan käyttämällä painevaatteita säännöllisesti ympäri vuorokauden, pois lukien päivittäinen suihku ja rasvaukset. Mikäli ihorikkoja ilmenee, tulee painevaatteista pitää taukoa.
Saako matkustaa?
Kyllä, mutta matkustamista ei suositella, mikäli on laajoja arpialueita. Huomioi matkoilla hygienia-asiat, haavanhoidot, rasvaukset, auringoltasuojaus ja mahdollisten arpihoitojen toteuttaminen.
Mitkä ovat arven liikakasvun oireita?
Arpi voi olla koholla ihosta, kova, joustamaton, kirkkaanpunainen, kutiseva tai kipeä. Jos kohoilevaa, kovaa tai kiristävää arpea ilmenee, ole yhteydessä lääkäriin tai toimintaterapeuttiin.
Mille alueelle kehittyy helpommin arpia?
Leuan alueelle, rintakehälle, hartianseutuun, korviin sekä yläselkään. Riski arpikasvulle kaikkialla kehossa kasvaa, mikäli haavojen paraneminen kestää yli kolme viikkoa. Liikakasvuinen arpi voi alkaa kehittyä vasta muutamien viikkojen tai kuukausien päästä haavan paranemisesta.
Voiko ja pitääkö ihoa rasvata, jos käyttää arvenhoitolevyjä ja/tai painevaatteita?
Kyllä pitää. Arvenhoitolevyt ja painevaatteet puetaan kuitenkin vasta kun rasva on imeytynyt ihoon. Kiireessä ylimääräiset rasvat voi painella pois pyyhkeellä tai paperilla ennen arvenhoitolevyjen asetusta ja painevaatteiden pukemista.
Vastaukset: TT Salla Lempiäinen, sh Pia Tiimo, Tarkastaja EL Heli Kavola