Disability Pride -kuukautta vietetään vuosittain heinäkuussa. Vammaisten Priden tarkoitus on pitää yllä keskustelua vammaisuudesta, vammaisten oikeuksista, yhdenvertaisuudesta, syrjinnästä ja esteettömyydestä sekä lisätä ymmärrystä vammaisuudesta.
Disability Pride -kuukausi kannustaa vammaisia ihmisiä olemaan ylpeitä omasta identiteetistään ja vammaisuudestaan. Vammaisuus ei ole este tai vika vaan se on luonnollinen osa ihmisten erilaisuutta.
Disability Pridelle on oma lippu. Raidan värit edustavat eri vammatyyppejä:
Punainen: fyysiset vammat
Keltainen: kognitiiviset ja älylliset vammat
Valkoinen: näkymättömät ja diagnosoimattomat vammat
Sininen: psykiatriset vammat
Vihreä: aistivammat
Tummalla taustalla kunnioitetaan esimerkiksi huolimattomuuden, itsemurhan tai väkivallan takia kuolleiden vammaisten muistoa. Se edustaa myös protestia ableismia ja vammaisyhteisön huonoa kohtelua vastaan.
Miksi Suomessakin tulee nostaa esille Disability Pridea ja miksi käyttää englanninkielistä nimitystä?
Ensinnäkin sana ”disability” tarkoittaa liikunta- ja kehitysvammaisuuden lisäksi toimintarajoitteisuutta. Suomenkielinen käännös ”vammainen henkilö” ei tavoita sitä englanninkielisen käsitteen ”person with disabilities” viestiä, että kyseessä on henkilö, jonka eräänä piirteenä on toimintarajoite.
Disability pride month on siis kuukausi kaikille niille liikunta- ja kehitysvammaisille, pitkäaikaissairaille, vammautuneille, neurokirjon piirteitä omaaville, psyykkisesti oireileville ihmisille ja aistivamman omaaville ihmisille, joiden toimintarajoitteisuus voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Toiseksi vammaiset ihmiset kokevat syrjintää, eriarvoisuutta ja ennakkoluuloja enemmän verrattuna vammattomiin ihmisiin. Vammaiset ovat tutkitusti syrjityin ihmisryhmä Vammaiset kokevat, että yhteiskunnan vallitseva asenneilmapiiri vaikeuttaa vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista. He kokevat, että osalla ihmisistä kyseessä ovat tiedostetut ja tarkoituksellisesti negatiiviset asenteet, osalla taas on kyse tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Vammaiset kokevat erityisesti negatiivisista asenteista johtuvaa syrjintää erityisesti työelämässä. (lue lisää: syrjinta.fi/vammaisselvitys)
” Vammaisuus ei ole toimintarajoitteisen henkilön oma ominaisuus, vaan koostuu niistä esteistä ja rajoitteista, jotka syntyvät suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Niitä voivat olla esimerkiksi syrjivät asenteet, toimintarajoitteisille soveltumaton joukkoliikenne, esteellinen ympäristö ja viestinnän esteellisyys.” (Lue lisää: THL, Vammaispalveluiden käsikirja)
Esteettömyys ei ole vain esteiden poistamista
Esteettömyydellä tarkoitetaan kaikenlaisten ihmisten huomioon ottamista etenkin fyysisessä ympäristössä, kuten rakennetussa ympäristössä ja julkisissa liikennevälineissä paitsi liikkumisen, mutta myös hahmottamisen ja aistitoiminnan erilaisuuden huomioon ottamista. Esteettömyys ei siis ole vain esteiden poistamista vaan maailman rakentamista niin, että se on saavutettava kaikille.
TATUn nuorten ajatuksia esteettömyydestä:
– Esteettömyyden pitäisi olla kaikkien juttu, ei vain vammaisten.
– Esteettömyyttä tarvitaan erilaisissa elämäntilanteissa, esim. pikkulapsiaikana rattaiden kanssa ja myös vanhusten liikkuminen. Esteettömyys hyödyttää siis ihan kaikkia!
– Tarvitaan asennemuutos ajatukseen: ”Ei kosketa itseä, ei tarvitse ottaa huomioon.”
Ableismi eli vammaisuuteen perustuva syrjintä
Ableismi on vammaisuuden perusteella tapahtuvaa syrjintää, joka ilmenee esimerkiksi vammattomuuden normina, negatiivisina asenteina, esteellisyytenä tai itsemääräämisoikeuden tarpeettomana rajoittamisena. Henkilö voi käyttäytyä syrjivästi ja ableistisesti jopa tajuamatta itse sitä, sillä yhteiskunnassamme vammattomuutta pidetään ”normaalina”, mistä seuraa, että vammaisuus on ”ei-normaalia”.
TATUn nuorten ajatuksia syrjinnästä:
– mikään ei ole minulle tasa-arvoista koskaan.
– kiusaaminen ei lopu koskaan kun on vammainen ja liikkuu eri tavalla.
Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden vahvistaminen alkaa valtarakenteiden ja normien tiedostamisesta ja sen jälkeen aktiivisesti edistämällä ableismin purkamista yhteiskunnasta. Yhdenvertaisuus ei tarkoita kaikkien samanlaista kohtelua, sillä se ei takaa syrjimättömyyttä tai yhdenvertaisuuden toteutumista. Aidon yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää, että syrjintään perustuvaa eriarvoisuutta pyritään aktiivisesti poistamaan esimerkiksi positiivisella erityiskohtelulla ja välilliseen syrjintään puuttumista.
Mistä tiedät tulleesi kohdelluksi yhdenvertaisuuslain vastaisesti? Jos epäilet tulleesi syrjityksi, voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Lisätietoja: https://syrjinta.fi/syrjinta-ja-yhdenvertaisuus
Näin olet hyvä liittolainen vammaisille
Ainoa tapa oikeasti muuttaa yhteiskuntaa toimivammaksi, saavutettavammaksi ja osallistavammaksi kaikille on yhteistyö: se, että vammaiset ja vammattomat ihmiset rakentavat yhteiskuntaa yhdessä.
Nuoret kertovat, millaisia asioita vammattomien tulisi ottaa huomioon edistääkseen vammaisten yhdenvertaisuutta ja vähentääkseen syrjintää eli ollakseen hyvä liittolainen vammaisille:
– Kysy, älä oleta.
– Puutu syrjintään
– Tue omalla toiminnallasi kaikille yhdenvertaista ja esteetöntä ympäristöä
– Ota selvää vammaisten kokemuksista
– Kuuntele ja ole tukena
– Edistä vammaisten osallisuutta, älä sulje ulos
– Älä vähättele tai aliarvioi
– Älä käytä vammainen -sanaa haukkumasanana
– Tue vammaisten itsemääräämisoikeutta ja itsenäisyyttä
– Käytä ääntäsi, puutu epäkohtiin
– Edistä selkokielisyyttä, saavutettavuutta ja esteettömyyttä
– Tule jäseneksi tai lahjoita vammaisjärjestöihin, jotka edistävät vammaisten oikeuksia ja osallisuutta
Mitä ajatuksia artikkeli sinussa herättää? Jos olet 16-30-vuotias TATUn toiminnassa mukana oleva nuori ja haluat mukaan vaikuttamaan esimerkiksi vammaisten oikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen, tule mukaan TATUn Nuoret kehittäjät toimintaan!