Muuttuvat toimintaympäristöt ja palveluiden pirstaleisuus, sekä ammattilaisten halu palvella erityislapsiperheitä paremmin, käynnistivät yhteisen kehittämisen Pohjois-Savossa syksyllä 2023. Yhteistyöllä haluttiin löytää vastauksia siihen, miten erityislapsiperheitä kohtaavat ammattilaiset voisivat alueella täydentää ja vahvistaa toinen toisiaan. Hyvinvointialueen vammaispalvelun ja alueen lapsi- ja perhetyön järjestöt ehdottivat varsin perinteisen toimintatavan yhteiseen keskusteluun ja kohtaamiseen. Ammattilaisten aamukahvit järjestettiin syksyllä 2024.
Palataan hetki taaksepäin ja siihen, miten Aamukahveille päädyttiin. Yhteiskehittämisessä on hyvä muistaa, että itse matka ja prosessi on usein tärkeämpi, kuin määränpää. Yhdessä taitettu kehittämisen matka vahvistaa vuorovaikutusta, luottamusta ja toinen toistemme työn tuntemista – yhteistä näkemystä siitä, että teemme yhteistä työtä, yhteisen tavoitteen eteen.
Työpajat tekevät näkyväksi ammattilaisten arjen ja mahdollisuudet tukea perheitä
Yhteinen työskentely aloitettiin syksyllä 2023, kun järjestimme kolmivaiheisen työpajatyöskentelyn hyvinvointialueen vammaispalvelun ja järjestöjen ammattilaisille. Työskentelyn alussa kukin sai tuoda esille niitä asioita, joita ajatteli, että toisen ammattilaisen olisi hyvä tietää perheiden ohjaamisesta ja palveluista oman työnsä näkökulmasta. Jokainen sai myös kysyä asioita, joita halusi tietää toisen työstä.
Yhteinen työskentely ja keskustelu nosti näkyväksi tehtäväkuvien asettamia raameja ja mahdollisuuksia toimia erityislapsiperheiden tukena arjessa. Myös molemminpuolinen tiedon vahvistaminen nousi tarpeelliseksi. On tärkeää, että järjestöissä on tietoa vammaispalvelun mahdollisuuksista tukea perheitä, ja vuorostaan vammaispalvelussa tietoa siitä, kuinka järjestöt voivat tukea perheitä. Tästä oltiin yhtä mieltä.
Yhteistyön vahvistamisen yksi peruskivi onkin asiantuntijuuksien tunnistaminen ja tietoisuus siitä, mitä kukakin tekee. Tällöin meillä on mahdollisuus tehdä joustavaa ohjausta ja asioiden selvittäminen yhdessä on sujuvampaa.
Kokeiluna yhdessä tuotettu tapahtuma
Työpajatyöskentelyn, avoimen keskustelun ja kohtaamisen tuotoksena osallistujat ehdottivat uudenlaisen yhteistyön tekemisen tapaa: kohtuullisen vapaamuotoisia kohtaamisia hyvinvointialueen ja järjestöjen kesken. Tapaamiselta toivottiin tietoa ajankohtaisista asioista, työparien löytymistä ja tilaisuutta jakaa kokemuksia työn tekemisen menetelmistä ja välineistä. Toiveissa ei ollut suuren suuret seminaarit tai foorumit vaan ihan kevyesti ammattilaiset yhteen kokoavat kahvit.
Ehdotus Aamukahveista pureskeltiin yhdessä hyvinvointialueen vammaispalvelun johdon kanssa todeten, että asiaa kannattaa edistää. Keväällä 2024 joukko järjestöjen ja hyvinvointialueen ammattilaisia kokoontuikin yhteiseen työpajaan, jossa kehittämistä jatkettiin syksyisen tuotoksen pohjalta.
Aamukahvien tavoitetta, kohderyhmää ja ajankohtaa hiottiin. Keskusteluissa tunnistettiin, että viranhaltijoiden ja järjestötoimijoiden kiireiset työrupeamat osuvat vuosikellossa eri ajankohdille, ja tämä huomioitiin tapahtumapäivän valinnassa. Sisältöjen osalta teemaksi valittiin erityislapsiperheiden kanssa toimivia ammattilaisia yhdistävä ja puhutteleva aihe. Tapahtuman tiedotteet ja ilmoittautumiset suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä, jotta kahveille löytäisivät ammattilaiset niin hyvinvointialueelta kuin järjestöistäkin.
Vanhemmuuden tukeminen yhteisenä teemana saa ammattilaiset liikkeelle
Kun Aamukahvit koittivat, oli yhteistä kehittämisen matkaa jo tovi takana. Vuorelasali täyttyi 11.9.2024 pulppuavasta puheensorinasta, naurusta ja lempeän lämpöisestä tunnelmasta.
Hyvä arki ja vanhemmuuden tuki kokosi koolle mukavan kokoisen joukon.
Aamu avattiin puheenvuoroilla ja tieto-osuuksilla siitä, miten jokainen voisi tukea omassa työssään paremmin erityislapsiperheiden vanhempia. Välillä tietenkin kahviteltiin ja lopuksi syvennettiin arjen kokemuksia ja ajatuksia yhteistyöstä työpajatyöskentelyssä. Toimijatorilta jokainen sai napata heti mukaan tietoa ja työkaluja.
Tiina Mikkonen-Reponen avasi puheenvuorossaan kasvatus- ja perheneuvonnan juridista pohjaa sekä sitä, että palvelu on tarkoitettu ihan kaikille lapsille, nuorille ja perheille. Yleinen lapsiperheiden neuvonta kohtaa perheet ja auttaa heitä edelleen. Jos eteen tulee jotain mitä ei tiedetä, se selvitetään. Saimme myös tietoa ohjauksen ketterästä työskentelystä, sekä ohjauksen tueksi rakennetuista välineistä ja tuoreista palvelusopimuksista, joilla pyritään vastaamaan perheiden tarpeisiin.
Perhekeskuksen kehittämisen osa-alueista ja Nepsy-tiimin toiminnasta kertoi Sanna Kukkonen, tarkentaen, että kyse ei ole erityispalvelusta vaan perustasolla toimivasta palvelusta. Tarkoituksena on vahvistaa ammattilaisten osaamista ja verkostoja sekä toimia yhdyspinnoilla myös sivistyspalveluihin ja perusopetukseen. Ajankohtaista oli myös ryhmätoiminnan kehittäminen, jossa tarvitaan yhteistä tekemistä, esimerkiksi ryhmien ohjaamista, yhdessä hyvinvointialueen ja järjestöjen toimintana.
Hyvinvointialueen puheenvuoro avasi kattavasti alueella meneillään olevaa palveluiden järjestämistä ja kehittämistä, joka tukee myös järjestöjen ammattilaisia työssään.
Lapsi- ja perhejärjestöjen äänen avasivat Pelastakaa Lapset ry:n Liisa Törn ja TATU ry:n Marjo Juuti-Tavi, nostaen esille perheiden vahvistumisen ja voimaantumisen, jonka lähtökohtana on perheiden kuuleminen, dialogi ja kysyminen. “Miten perhettä voidaan tukea aktiivisena toimijana, oikea-aikaisesti ja juuri tälle perheelle sopivana palveluna?” on kysymys, jonka äärelle olisi tärkeä pysähtyä. Järjestöjen tarjoamaa ohjaustyötä palveluiden parissa auttaa tieto ja tiedon jakaminen. Liisa ja Marjo nostivatkin esille, että Tiinan ja Sannan edeltävät puheenvuorot toteuttivat juuri tätä tiedon jakamista. Myös järjestöjen tuottamat materiaalit, oppaat ja julkaisut toimivat ohjaustyön tukena ja nämä ovat saatavilla jokaisen työn tueksi.
Lue lisää Aamukahvien tunnelmista täältä: Yhdessä mahdollistamme perheen hyvän arjen – perheet ja läsnä oleva kohtaaminen keskiössä – TATU ry
Kahvin äärellä tutustaan ja verkostoidutaan
Kohtaamiset kahvin äärellä mahdollistivat keskustelun ja verkostoitumisen. Aamupäivän päätteeksi useampi osallistuja totesikin, että aamukahveja ja tapaamisia yhdyspinnoilla tulisi olla säännöllisesti. Palautteet kertoivat myös tilaisuuden merkityksellisyydestä:
Tilaisuudessa pääsin henkilökohtaisesti tapaamaan ja keskustelemaan monen sosiaali- ja terveysalan työntekijän kanssa, sain kuulla monen eri ihmisen työnkuvasta ja eri henkilöiden työn tekemisen haasteista, sekä pääsimme keskustelemaan siitä, miten voisimme yhdessä vaikuttaa siihen, että yhteistyö eri toimijoiden välillä vahvistuisi ja haasteita voitaisiin ennaltaehkäistä.
Kuten kirjoituksen alussa todettiin, lopputuotos ei ole aina se tärkein asia. Tärkeintä oli hyvinvointialueen ja järjestöjen yhdessä taittama matka, yhteissuunnittelu ja työ yhteisen asian äärellä. Voimme todeta, että matkalla on luotu yhteyksiä ja ihmiset ja toiminnat ovat tulleet puolin ja toisin tutuimmiksi.
Yhteiset turvaverkot tulevaisuuteen
Hyviin kohtaamisiin toivottiin jatkoa ja jatkoista keskusteltiin. Tässä ajassa toimijoiden perustoiminnasta irrottautuminen uuden tapahtuman järjestämiseen edellyttäisi ajallisia ja taloudellisia resursseja. Vaihtoehdoksi pohdittiin liittymistä jo oleviin verkostoihin ja tapahtumiin. Meneillään oleva perhekeskusverkoston kehittäminen onkin pitänyt hyvällä tavalla mielessään erityislapsiperheet sekä heidän kanssaan toimivat ammattilaiset. Tärkeänä oppina onkin se, että muistamme arjen kiireessä, asiakastyössä ja kehittämisessä verkostomme sekä kollegat, joilta apua, tukea ja neuvoa voi aina kysyä.
Vuoden kääntyessä kevääseen kannustamme jokaista varaamaan omasta kalenterista aikaa verkostotyölle ja verkostoitumiselle. Jos toimit esihenkilönä tai vastaat resursseista, muista myös sosiaalisen arvon mahdollistaminen ja budjetointi. Erään osallistujan palaute kiteyttää sen, miksi näin tulee toimia:
Tarvitsemme toisiamme, ja ilman yhteistyötämme alueen lapsiperheet ovat turvattomampia.
Kirjoittajana: Mukana muutoksissa – Vammaisjärjestöjen lapsi- ja perhetyön vahvistaminen verkostorakenteessa -hanke Anu Hämäläinen ja Kirsti Kostamo-Kleemola
#MukanaMuutoksissa -hanke kokoaa vammais- ja lapsiperhejärjestöt sekä heidän edustamansa ryhmät ja julkista sektoria edustavat sote-, kuntoutus- ja oppilaitostoimijat yhteiskehittämiseen ja vahvistamaan yhteistyötä.