Vuoden 2023 Lapsen oikeuksien viikolla on pohdittu hyvinvointia, erityisesti mielen hyvinvointia, sekä sitä, miten se lasten elämässä toteutuu ja miten me jokainen voimme sitä aktiivisesti vahvistaa. TATU ry:ssä olemme halunneet nostaa esiin teemaa aiheella erityistä tukea tarvitsevan lapsen oikeus hyvinvointiin.
Kaikilla lapsilla on oikeus hyvinvointiin
Lapsella on oikeus lapsuuteen: Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi. Lapsen elämässä etusijalla tulisi olla leikki, omat mielenkiinnon kohteet ja mahdollisuus tavata muita lapsia, vaikka erityistä tukea tarvitseva lapsi tarvitsisikin paljonkin tukea ja kuntoutusta.
Lapsella on oikeus huolenpitoon: Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. Huolenpitoon kuuluu esimerkiksi lapsen tarpeiden ja toiveiden huomioiminen sekä turvallisten rajojen asettaminen, mutta myös lapsen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta huolehtiminen. Erityislapsen vanhempien tulee saada apua lapsen huolenpitoon perheen tarvitsemalla tavalla.
Lapsella on oikeus tietoon: Lapsella on oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. Anna lapselle asiallista, ikään ja kehitystasoon sopivaa tietoa hänen erityisyydestään. Asioiden ymmärtäminen voi viedä aikaa, joten on tärkeää jutella asiasta lapsen kanssa säännöllisesti, erityisesti silloin, kun lapsi kysyy asiasta tai jokin vaivaa häntä.
Lapsella on oikeus osallisuuteen: Lapsella on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa ja ne on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Osallisuuden kokemus on merkittävä hyvinvoinnin osatekijä. Joukkoon kuuluminen ja omiin asioihin sekä ympäristöönsä vaikuttaminen vahvistaa lasten hyvinvointia. Lasten osallistaminen päätöksentekoon vahvistaa kokemusta siitä, että he ovat osa yhteiskuntaa ja muovaa kulttuuria, jossa lapsi uskaltaa ja osaa kertoa aikuiselle esimerkiksi kaltoinkohtelusta. Erityisesti heikommassa asemassa olevat lapset tarvitsevat aikuisia varmistamaan, että jokainen lapsi pääsee osalliseksi omassa yhteisössään.
Erityistä tukea tarvitsevan lapsen mielen hyvinvointi
Hyvinvoiva mieli toimii perustana muulle hyvinvoinnille. Mielenterveys on voimavara, jonka ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan taitoja. Mielenterveystaitoja harjoittelemalla vahvistetaan mm. tunnetaitoja, pettymyksen sietokykyä ja itsetuntemusta. Tässä kirjoituksessa muutamia vinkkejä erityislapsen mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Lapsen vahvuuksien huomaaminen ja niiden vahvistaminen on tärkeää, jotta lapsen itsetunto vahvistuu ja oma minäkäsitys muodostuu myönteiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinnitetään huomiota lapsen oppimisen mahdollisuuksiin, pieniinkin edistymisiin ja sinnikkääseen yrittämiseen. Lapsen taidot eivät kehity itsestään ja hän tarvitsee aikuisen ohjausta, kannustusta ja tukea.
Jotta lapsi oppii uskomaan itseensä, hänen täytyy tuntea, että aikuinen uskoo häneen: tärkeintä on, että aikuinen kannustaa yrittämään ja tekee selväksi, että epäonnistuminen ei haittaa, eikä asioita tarvitse osata heti. Lapselle tulee antaa aikaa kokeilla ja opetella uusia asioita rauhassa. Lapselle kehittyy myönteinen sisäinen malli ja hyväksyvä kokemus itsestä, kun lasta kiitetään ja hän kokee ylpeyttä itsestään.
Aikuinen toimii lapsille tunnemallina ja peilinä. Lapset huomioivat, miten aikuiset ilmaisevat, sanoittavat ja käsittelevät tunteita. Vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien tulee olla tietoisia rakentamastaan tunneilmastosta, sillä tunteilla on taipumus tarttua. Levittääkö aikuinen ympärilleen pääsääntöisesti huolta, pettymystä tai ärtymystä vai välittämistä, iloa ja rohkaisua?
On hyvä muistaa, että erityistä tukea tarvitseva lapsi usein kuormittuu muita herkemmin ja tämä vaikuttaa myös tunnesäätelyyn. Pitkäaikainen pinnistely arjessa ja jatkuva stressi, kun lapsi pyrkii pysymään mukana, kuormittaa lasta. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että lapsella on aikaa ja mahdollisuus palautua. Lapsen kanssa on hyvä etsiä lapselle sopivia keinoja rentoutumiseen.
Osallisuus ja erityisesti vertaisten kanssa oleminen vahvistaa mielen hyvinvointia. Aikuisten tehtävänä on varmistaa, että jokainen lapsi pääsee mukaan toimintaan. Esteetön ja saavutettava toiminta tukee ihan kaikkien lasten osallisuutta. Aikuisten on myös ohjattava ja omalla toiminnallaan mahdollistaa lapsille turvallisen tilan muodostamista, jotta lapset pystyvät osallistumaan toimintaan omana itsenään.
Turvataitojen opetteleminen on tärkeä osa-alue lapsen mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Lapsen on hyvä opetella, miten pitää huolta omista ja muiden rajoista. Aikuisten tulee olla sensitiivisiä sen suhteen, miten huolehtia lapsen oikeudesta koskemattomuuteen silloin, kun lapsi tarvitsee paljon apua, kuntoutusta tai tutkimuksia. On tärkeää huolehtia, että toimet ovat tarkoituksenmukaisia, lasta kunnioittavia ja että lapsella on tietoa, miten ja miksi toimitaan niin kuin toimitaan. Suhtaudutaanko lapseen oman elämänsä päähenkilönä vai aikuisten toimenpiteiden kohteena?
Lähteet:
Lapsen oikeuksien sopimus: tiivistelmä (Unicef.fi)
Lapsen oikeuksien viikko -materiaalit (lapsenoikeudet.fi)
Mieli ry -materiaalit (mieli.fi)
Vammaisuus ja lapsen oikeudet -julkaisu (lapsiasia.fi)
Perheen palvelupolku -sivusto (perheenpalvelupolku.fi)
Lue myös Hyvä arki-artikkelista vinkkejä mukavan ja sujuvan arjen rakentamiseen.
