Marraskuussa 2025 pidetyssä perhekeskuskonferenssissa kuulimme puheenvuoroja perhekeskuskehittämisen nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä hyvistä käytännöistä. Kohtuullisten mukautusten teemaan saimme pureutua valtakunnallisen perhekeskuskonferenssin alaseminaarissa – Perheiden ja lasten kohtaaminen ja huomioon ottaminen kohtaamispaikkatoiminnassa.
Aloitetaan siitä, mitä ajattelemme tässä kirjoituksessa erityislapsiperheellä. Erityislapsiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa lapsella tai muulla perheenjäsenellä on vammaisuuden, pitkäaikaissairauden tai muun syyn vuoksi jatkuva tuen tai palveluiden tarve. Taustasta riippumatta nämä perheet kulkevat läpi samat elämänvaiheet kuin muutkin: vauva-ajasta leikki-ikään ja edelleen kohti koulua ja nuoruutta. Olennaista on ymmärtää, että vammaisuus ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan suhde ympäristöön – siihen, mahdollistavatko vai estävätkö ympäristön rakenteet, asenteet ja käytännöt ihmisen osallistumista ja toimijuutta.
Kohtuulliset mukautukset ovat oikeus ja velvollisuus. Kohtuulliset mukautukset tarkoittavat käytännön järjestelyjä tai muutoksia, joilla varmistetaan, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, toimia ja saada palveluita. Ne voivat olla esimerkiksi tilajärjestelyjä, joustoja toimintatavoissa tai yksilöllisiä tukitoimia, jotka eivät aiheuta toimijalle kohtuutonta haittaa.
Perusajatus on selkeä; joku tarvitsee joskus enemmän, saadakseen yhtä paljon. Kohtuullisten mukautusten tarkoitus ei ole tehdä kaikesta kaikille täysin samanlaista, vaan varmistaa, että henkilö voi oikeasti käyttää palvelua tai osallistua toimintaan. Usein kyse on pienistä, tilanteeseen sidotuista ratkaisuista – yksittäisestä kuvatuesta, välipalavaihtoehdosta tai avuntarjoamisesta tilaan saapumisessa. Mukautukset hyödyttävät paitsi vammaisia lapsia ja perheitä myös laajasti muita erilaisia käyttäjäryhmiä, kuten kieli- ja kulttuuritaustaisia perheitä. Siihen, milloin mukautuksia tarvitaan, on olemassa yksinkertainen vastaus: Kysy ja kerro. Tarpeita ei voida tietää, ellei niistä kysytä, eikä perhe voi tietää mahdollisuuksista, ellei niistä kerrota. Avoin vuorovaikutus on kaiken lähtökohta.
Mitä kohtuulliset mukautukset voivat olla käytännön tasolla?
Kohtuulliset mukautukset voivat tarkoittaa monenlaisia käytännön toimia, joilla helpotetaan lapsen osallistumista ja vähennetään jännitystä tai kuormitusta. Fyysisessä ympäristössä tämä voi näkyä esimerkiksi ennakoinnin mahdollistamisena: lapselle ja aikuiselle voidaan lähettää etukäteen kuvia tai videoita tilasta, jotta he voivat valmistautua rauhassa tilanteeseen tai toimintaan, johon he ovat osallistumassa. Ensimmäisellä toimintakerralla voidaan myös tulla lasta vastaan parkkipaikalle ja kulkea yhdessä tilaan, jossa toiminta tapahtuu. Askarteluohjeet, kuvat tai lyhyt kuvaus tulevasta tekemisestä voidaan tarjota ennakkoon, jotta lapsi tietää, mitä odottaa. Esteettömyys on tärkeä osa mukautuksia. Siihen kuuluu esimerkiksi pyörätuolin kulkuväylien ja irtoluiskien varmistaminen sekä tarvittavien välineiden esille ottaminen. Jos tila on levoton, sitä voidaan rauhoittaa jakamalla sitä sermillä tai muulla yksinkertaisella tilanjakajalla, jonka voi tarvittaessa improvisoida pahvista ja puristimista.
Ohjaukseen ja tekemiseen liittyvät kohtuulliset mukautukset voivat sisältää erilaisten apuvälineiden tuomisen kaikkien saataville. Kuulosuojaimet, kynätuet ja stimmausvälineet kannattaa asettaa näkyville niin, ettei niiden käyttäminen leimaa ketään. Ruokailuun liittyvissä tilanteissa voidaan huomioida erilaiset toiveet ja allergiat tarjoamalla esimerkiksi sekä mehua että maitoa ja suunnittelemalla tarjoilu pähkinättömäksi. Myös tuoksuttomuus voi olla tärkeää. Kasvit ja hajusteet saattavat estää osallistumisen, joten pienikin muutos, kuten voimakkaasti tuoksuvan hyasintin poistaminen, voi helpottaa tilannetta huomattavasti.
Tilassa on hyvä olla myös mahdollisuus vetäytymiseen ja rauhoittumiseen, sillä oma pieni latauspiste auttaa tasaamaan aistikuormitusta ja voi olla tärkeä myös hoidollisista syistä. Satutuokioihin ja muuhun ohjattuun toimintaan voidaan lisätä kuvatukea ja kosketeltavaa materiaalia, mikä tukee erityisesti näkövammaisia lapsia. Kuvatukea voi myös piirtää nopeasti paikan päällä helpottamaan ohjeiden ymmärtämistä. Ohjeiden ja puhutun puheen saavutettavuus voi edellyttää tulkkausta ja tekstitystä. Luentomateriaaleista ja esityksistä voidaan tarjota tekstilitteraatti tai järjestää tulkkaus, saavutettavissa satutuokioissa voidaan käyttää viittomakielistä tulkkausta sekä kuvitettuja tekstejä, jotta mahdollisimman moni voi osallistua yhdenvertaisesti.
Kohtuulliset mukautukset ovat käytännöllisiä tekoja, jotka avaavat ovia kaikille perheille. Ne mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen ja tekevät palveluista sujuvampia sekä saavutettavampia myös muille käyttäjille. Mukautukset ovat ennen kaikkea inhimillinen tapa toimia: ne eivät vaadi suuria investointeja, vaan yhteistä ajattelua ja halua helpottaa arkea.
Kirjoitus pohjautuu TATU ry:n ja Vamlasin esitykseen alaseminaarissa sekä Mukana muutoksissa -hankkeen havaintoihin.